Nenäkannu ja muut tropit

Aamulla herätessä oli ihan hyvä olo! Viisi minuuttia myöhemmin alkoikin sitten normijomotukset niskassa ja päässä, nenä tukkoistui jne. Vika on vissiin siinä kun kroppa "käynnistyy", kaikki vikatilat palautuu heti muistiin.

Nenäkannulla saa hetkellistä virkistystä olotilaan. Oon käyttänyt sitä nyt aamuin illoin, useamminkin saisi mutta "huuhteluasento" ei auta niskajumitusta. Huomannut tässä, että toinen sierain on aina vaikeampi kuin ensimmäinen (yritänkin muistaa vuorotella ns. aloitussuuntaa) ja tuntuu että suolavesi löytää tiensä vain kurkkuun. Jännä sinällään ettei se tunnu pahalta, verrattuna siihen kun joskus suihkussa vettä sattuu menemään nenän kautta nieluun :(.

Kannuilun jälkeen rutiiniin kuuluu tujaukset kortisonisumutetta, lisämausteeksi on nyt lisätty myös kortisoni-inhalaattori. Lima alkaa löytää tietään keuhkoihin :(.

Onneksi ulkona keli on pilvistymään päin. Katsoin eilen katkerana sääennusteita (18° ja auringon paistetta) ja mietin miten voisi olla ulkona. Muistan miten joskus tuli ystävän kanssa luotua oma terassi avaamalla yksiön iso ikkuna selälleen ja istuttua avoimen ikkunan äärellä auringossa, näyttäisköhän tuo ihan hupsulta yksin ja toisesta kerroksesta toteutettuna...?

Turha viikonloppu?

Ei menny ihan putkeen HKIn reissu. Täällä päässä check in oli yli vartin tukossa selvitellen jonkun pariskunnan asiaa, mutta onneksi päästiin ajallaan matkaan. Takaisintulo olikin sitten eri juttu. Alunperin piti lähteä seiskan aikoihin illalla, mutta siitä lennosta tuli jo päivällä viesti peruuntumisesta ja lennon vaihtumisesta kasin jälkeen lähtevään. Kentällä tuli oltua ajoissa ja jätettyä matkalaukku tietäen, että "huomenaamuna" sen saisi kotia.


Meikkiksen lento hävisi screeneiltä pitkäksi aikaa eikä kukaan tiennyt mistään mitään. Kahden portin vaihdon, lentäjien odottelun, työntötraktorin(?) kuljettajan odottelun, katoamisilmoituksen teon ja taksin odottelun jälkeen olinkin sitten puoli kahden aikoihin yöllä kotona. Onneksi perjantaina kehittyi kiitettävä kurkkukipu niin oli rattoisaa tuo lentokentällä odottelu. Tässä viikonlopun aikana tauti kehittyi edelleen, että nyt ollaan taas perinteisissä poskiontelotulehdus(?)fiiliksissä. Ei siinä muuten mitään, pitäisi vain huomenna lähteä sinne Rovaniemen suuntaan... Noh, lääkärillä käyn jo tänään eli jospa saisi kunnon tropit niin voisi edes harkita sinne lähtöä.


Skyplanter olisi tullut jo postiin, pitäisi se käydä noutamassa. Kasveja pitäisi muutenkin hieman jakaa, nuo anopinhampaat tursuavat ruukuistaan yli. Äitin kustantama isompi kasvi (tuntemus on täällä ihan huipussaan) nuokkuu, ei ole mitään hajua miksi. Pitäisi ehkä jo tyytyä kohtaloonsa epäviherpeukalona ja pitäytyä vain nuissa kasveissa mitkä minunkin "hoidossa" selviävät (ts. rönsylilja, anopinhammas, kaktus ja kultaköynnös).


Huh, arvon tässä jotta pitäiskö käydä kääntymässä töissä ennen lääkäriaikaa, mutta on sellainen kutina että väsähdän jo tuosta bussipysäkille kävelystä. Katsotaan...


(Ja niin, matkalaukku tuli siis eilen illalla, klo 20... Onneksi oli taudissa, niin ei tarvinnut edustaa missään luonnonkauheena ;))

Suomi tutuksi

Tai lähinnä kaupunki pohjoisesta ja etelästä viikon sisään. Tänään lähtö pikareissulle työn merkeissä pääkaupunkiin, onneksi ehtii hieman serkkuakin näkemään ennenkuin joutuu huomenna jo iltalennolla palaamaan. Oli ajatuksissa jotta olisin lauantaina vasta palannut, mutta onneksi byrokratia on aina jarruna kaikessa joustavuudessa. Ihme kun onnistui edes tämä edellisenä päivänä saapuminen! Aiemmat reissut on tullut tehtyä päivän pyörähdyksinä: ennen klo 6 herätys että ehtii seiskan lennolle, takaisin klo 17 lennolla -> päivälle tulee väh. 12 tuntia kestoa.


Noh, otetaan yhestä hotelliyöstäkin ilo irti, matkalaukku mukaan oikein :)! Laukulle tuleekin sitten suurempi tarve ensi viikolla kun pitää viettää viisi päivää Rollossa. Pitäisi vielä reenailla viikonloppuna tuota koitosta varten, essää taas tyrkkää ja pirun korkeita ääniä...


Mutta, on siis ollut tässä viime päivinä sellainen kutka että pitäis reissuun päästä. Auttaakohan tää kotimaan matkailu oireisiin...?


P.S. Toinen alustava kutka liittyy loppukesän keiksuun, päässee taas fonia turraamaan, mutta tekis jo nyt mieli vähän big band-soittoa...! UMOn ja kumppaneiden kuuntelu Spotifystä ei auta :). 

Kuva Jukka Rapo

Audrey vs. Johnny

(c) New York Times

Tällä viikolla tuli katsottua Kodin Ykkösen alelaarista mukaan tarttunut Breakfast at Tiffany's ja leffateatterissa uusin Pirates of the Caribbean.

Audrey Hepburn on kertakaikkisen ihana. Johnny Depp'kin on aikalailla ihana. Breakfast at Tiffany's on noin kymmenen kertaa mielenkiintoisempi katsottava kuin merirosvoseikkailujen jatko-osat. Olisi voinut jäädä oikeastaan siihen ekaan elokuvaan tuo saaga. Mutta olihan se ihan viihdyttävä kokemus katsoa 3-D-leffana uusin rymistely. En vain tajua miksi Plazan ykkössalissa on äänet niin korviasärkevän lujalla. Pitäisi aina muistaa ottaa Elacinit mukaan matkaan :(.

Audreylla, tai Holly Golightlylla, on mahtava tyyli elokuvassa. On tuo Jack Sparrow'nkin olemus silmäämiellyttävä, mutta aika samaa settiä koko ajan.

Taitaa siis olla jotta Audrey voitti tämän kisan!

Testikuuntelu

Lady Gagan uusin levy Born this way on Spotify Premiumin käyttäjien kuunneltavissa. Katsoin neidin livekeikan Teemalta ja vaikken erityisemmin häntä kuuntelekkaan oli keikka ihan ok. Ihailtavaa on tässä tuotteistamis/laulavat tissit/autotunella taiteilijaksi-ajanjaksossa, että joku vielä uskaltaa pitää oman päänsä ja näkemyksensä. Liveshow oli meikäläisen makuun aika over the top välillä, mutta mitäs siitä jos sen tekee täpöllä!


Ja osaahan Lady Gaga laulaa. Siksipä meikämandoliini nyt hyödyntää Spotifyn tarjonnan vaikka tuskin Gagaa koskaan tulee omistuksesta sen enempää löytymään.

Vain pakki puuttuu

Kollegoistani 60% on mukana Kilometrikisassa ja henkilökohtaisia kilometrejä on kertynyt 11 päivässä 147. Tänään intoonnuin auringosta ja työmatkan jälkeen käväisin vielä vapaaehtoisella pyörälenkillä. Ei oo tullut hirveästi pyöräilyä harrastettua kuin paikasta a paikkaan b siirtymisissä, mutta mukavaa oli päästellä menemään. 

Lähdin ilman sen kummempia reittisuunnitelmia, ainoina reunaehtoina lyhyys (ei ollut tankkausta ja muuta varustusta suunniteltu tunteroisten mankelointia silmälläpitäen) ja pohjois-etelä-suunnan noudattaminen (melkoisen navakka tuulonen kävi taas mereltä). Soukkailin sitten suunnilleen opasteiden mukaan kahdeksan kilsan lenkin 26 minuutissa ja ajattelinpa huomenna kokeilla muunnelmaa samasta suunnasta. Ainut miinuspuoli lenkissä oli tuntemukset silmissä: tuuli tuntui tunkevan jokaikisen siitepölyhiukkasen verkkokalvoilleni. No, onneksi löytyi vielä tukeva paketillinen antihistamiinia.

Jos joskus jaksaisi voisi laskea kuinka paljon on säästänyt bussimatkoja pyörän ansiosta. Tuo Helkama maksoi tosin kiitettävästi silloin kun sen reilut kolme vuotta sitten ostin (yritin bongata netistä kuvaa, mutta ei näytä mallia olevan enää valmistuksessa! lähin vastaava olisi varmaan Kaunotar), mutta päivääkään en vaihtaisi pois :). Vasta kun oli uudella pyörällä ajanut, tajusi kuinka kauhea vanha oli. Meikkiksen pyöryli saa sekä kevät- että syyshuollon ammattiliikkeessä, talvet mennään tietty nastarenkaalla (edessä). Uudet pyöräilyyn passaavat kuorihousut tmv. pitäisi hankkia, mutta muuten on melko halpaa touhua autoilun kustannuksiin verrattuna.

Vaiks oma pyörä onkin nätti ja ihana, miellyttää kyllä esim. tuo uusi Helsinki silmää. Ja sähköavusteinen Jopo ois aika hauska...?? Voiskohan sitä alkaa joskus keräilemään kivoja pyöriä niinku jotku keräilee autoja :).

Kuva Helkama

Plusmiinusnolla

Taino, kait sitä plussan puolelle MM-jääkiekkokullan ansiosta päästiin. Muistan MM-huuman vuodelta 1995, meikäkin oli ihan pähkinöinä aiheesta. Keräsin kaikki Leijona-aiheiset lehtileikkeet ja tein niistä todella köyhän tytön leikekirjan (iso piirustuslehtiö, leikkeet liimailtuna suurinpiirtein suoraan...vieläköhän tuo löytyis kotoakotoa?) ja koulussa oltiin "kesäloma alkaa huomenna"-fiiliksissä.


Mutta tuo ördäysjuhliminen ei kyllä viehätä. Puhumattakaan sen seuraaminen telkkarista. Ja vaikka eilisen pelin jännäsinkin taitaa viisut olla mun lajini :). Tähän pieni jupinaosuus viisuvoittajabiisistä: Azerbaidzanin kappale oli tosi köykäinen (no okei, kuuluu kisojen luonteeseen) ja esitys todella teennäinen, esittäjillä ei mitään kemiaa keskenään ja naisimmeinen ei oikein ees osannu laulaa. [/jupina]

Mielenkiintoisempiin asioihin! Tuli palkkapäivää kulutettua piiiitkästä aikaa paikallisesti shoppailemalla. Mielessä oli ballerinat ja rento kauluspaita, kotia lähti sitten kahet farkkushortsit (tai caprit ja shortsit) Vero Modan Tomboy-mallia ja Biancon kiilakorkonilkkurit. Rennompi malli kesäpöksyihin on ollu mielessä jo jonnii aikaa ja mahtavaa että noin helposti ne nyt löytyivät. Lyhyenlyhyet mallit on ollu aina arveluttavia, mutta paksut sukkahousut messiin niin minäkii kehtaan! Kesällähän on sukkissesonki, eikös... Noh, mukavat ostokset joka tapauksessa. Capreja oon jo käyttäny ns. kotihousuina ja nilkkureilla tuli käveltyä het' perjantaina useampi kilometri ilman hätäpäivää. Jea :).

Viis viisuista!

Euroviisuja on tullut seurattua penskasta asti. Oli aina huippua kun sai valvoa myöhään ja kattoa kisoja, olkkariin levitettiin vuodesohva jotta pystyi saumattomasti siirtymään unten maille laulutunnelmista.


Muistissa on hyvin vielä se aika kun Suomen karsinnoista lähtien esiinnyttiin ison orkesterin kanssa, oi niitä sovituksia ja modulaatioiden todellista vaikuttavuutta! Ekana voisi heittää muistoista Ultra Bran osallistumisen vuonna 1998. Vaikka UB ei Suomea edustamaan päässytkään, toteutui minun mielestä tuossa biisissä juuri hyvän "euroviisun" periaate: biisi jää elämään. Samaa ei voi sanoa monestakaan viime vuosien voittajista...


Lähihistoriassa on tullut järjestettyä kisakatsomoja (mm. Lordin voittovuonna meiän suosikki oli Ukraina) ja meikä on usein perehtynyt Suomen esikarsinnoista lähtien aiheeseen. En tiiä mikä niissä kiehtoo, ehkä hassuus ja höpsöys yhistettynä ajoittain löytyviin helmiin...? :)

Tänä vuonna en ihan kaikkia Suomen ehdokkaita nähnyt, mutta voittajaksi päätynyt Paradise Oscar oli ihan passeli valinta. Semifinaalit on nyt katsottu ja suoraan finaaliin päässeiden maiden edustajien nettivideot tutkittu. Top 5 saattaisi mennä näin:

5. Bosnia-Herzegovina
Yllätti, tykkäsin biisistä ja esiintymisestä. Pikkasen sedän ääni kärsi ja vire heitteli, mutta enihau, tervetullos top vitoseen!

4. Unkari
Hyvä esitys, ei tullu niin teennäinen fiilis kuin muista vastaavista mollidiskohumpista. Laulussa taasen vireongelmia, jotka tuntu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus kisaesityksissä.

Jaettu 3. Tanska
Plagioitu tai ei, sointukierto on vuosisatoja kestänyt ja hyväksi havaittu. Esityksessä on meininkiä 30 Seconds to Mars- ja My Chemical Romance-bändeiltä. Hyvin ovat MTVnsä opiskelleet poitsut.

Jaettu 3. Serbia
Kiva soul-fiilis, semifinaalin taustanäytön psykedelia ei tosin miellyttänyt. Kivasti stailattu myös tytsyt mod-tyyliin.

2. Suomi
Erottui edukseen ekoissa semifinaaleissa kaiken pintaliitohumpan keskellä. Hieno, yksinkertainen esitys. Herra vaikutti luontevalta lavalla.

1. Saksa
Juu, meikään uppos tämä biisi. Ainakin musiikkivideomuodossa. Tietty jos tämäniltanen esitys on kammottava, oon valmis vaihtamaan Paratiisi-Oskun voittajasijalle :). Tykkäsin kyllä viimevuotisestakin Lenan biisistä ja esityksestä, liekö siis passeli valinta Saksan varmistella(?) sijoituksiaan...

Menneitä

Viime viikko oli aika kiva. Tuli käytyä ihmisten ilmoilla jopa kahteen otteeseen. 


Kollegat soitti hienosti, hyvää musaa. Sitten pääsi itekin soittamaan, kamarimusiikkia hyvässä akustiikassa. Vähän mokeltelin mutta siltikin oli soittaessa hyvä fiilis. Ei hermoillu liikaa tai jääny vatvomaan ja analysoimaan jos jotain kiksasi/mössösi/you name it. Ja meiän karonkka oli kiva vaikken ehtinytkään tappiin asti olemaan :).


Ystäväinen tuli kylään ja muisteltiin kuvien muodossa Nykin reissua. Lauantai saatiin venytettyä pitkälti sunnuntain puolelle, oli hauskaa. Valoisuus alkaa olla jo miltei ympärivuorokautista! Ja Scrabble ja Alias pitkästä aikaa, check!

Veri nais mjuusik.

Spotify on kyllä mainio peli. Meikällä on nyt Premium käytössä ja on huomattavan paljon mukavampaa kuuntelu ilman Jonathania.


Veronica Maggion löysin jotain reilut puoli vuotta sitten. En osannut arvata jotta ruotsinkielinen poppi voisi upota tähänkin osoitteeseen! Kätevä muuten hieman selailla digitaalista musiikin kuuntelun historiaansa last.fm-tilin kautta. Veronican ja meikkiksen taival tuntuu niin tuoreelta, niinkuin olisin viime kuussa tutustunut :). Uuelta levyltä kirkkaimpina on muutaman kuuntelun perusteella erottuneet Mitt hjärta blöder (Christian Walzin ääni passaa mukavasti mukaan) ja Snälla bli min (mahtava sovitus), mutta pitänee tässä paneutua levykaupan vastaantullessa kokonaisen tuotoksen hankintaan. Ja ehkä nuitten edellistenkin levyjen.


Jill Scott on mahtava. Muistan ekan levyn (Who Is Jill Scott? Words And Sounds Vol.1 vuonna 2000) ilmestymisen aikoihin tykkäilleeni sinkuista meiningillä "pitääpä ostaa kun vastaan tulee", mutta vissiin unohtui aikojen saatossa. I was lost but now I'm found! Live-levy mulla jo on, muita on sitten luukuttanut Spotifystä. Collaborations on ollut yllättävän hyvä. Ei taia Jill kököille biiseille mukaan suostuakkaan...

Tautista

Ei sitten menny strömsöläisittäin tämä viikonloppu. Tarkoituksena oli:

- siivota koko kämppä perusteellisesti

- reenata ahkerasti ensi viikon konserttia varten

- käydä kampaajalla

- lounastaa vappua jo aattona

Noh, kaksi jälkimmäistä onnistui ja eka kohtakin tänään olohuoneen osilta. Ikkunatkin pesin. Matot pois ja Methodin mantelitujauksilla pesaisin lattian.

Muttasiis, torstai-iltana alkoi maha kramppaamaan ja jatkoi ikävyyttään koko yön. Perjantaina vihloi aina välillä ja meinasi soittaminenkin olla hieman työlästä. Eilisaamun vietin mukavasti vessassa ja mitäänsyömättömänä uskalsin lähteä kampaajalle. Ja lounaalle (klo 15 aikoihin se taitanee olla jo lähempänä päivällistä?). Ja sitten takaisin kotia kramppailemaan ja vessailemaan. Ja välillä tuntuu pieniä rytmihäiriöitäkin. Kivaa.

Tänään tuntui aamulla lupaavalta mutta eipäei, aamupalan jälkeen olotila palasi tautiseen. Kuumetta ei ole eikä mitään muitakaan oireita mutta maha on totaalisen sekaisin. Töihin vois huomenna uskaltautua apteekin kautta... Ei jaksais oppilaita perua kun on niiiin vähän tunteja enää jälellä (nimim. Ei opetusta kesäkuussa!). Ja jos ei syö mitään nii eihä tässä! Tä.

Jos tässä jotain piristettä kaipaa niin voi ihailla uutta tukkaa, oli sen jo aikakin päivittyä...!