Irregular choice

Raivoisa kurssisyksy ja matkailu Suomen sisällä suorastaan vaatii palkintoa jaksamisesta. Mikäpä sen parempi kuin uudet kengät! Aatoksena oli panostaa pikkujouluihin ja päädyin Brandosin Irregular choicen osastolle. Voi syän parkaa kun se tykästyi suunnilleen jokaiseen kenkäpariin mitä siellä näkyi.

Arvoin pitkään puna-oranssisten Kool 4 Kats-, mustien Kurious Oranj- ja violettipaljettisten Abigail's Party Too-klopojen välillä. Jos ois rahnu riittäny niin oisin varmaan tilannu kaikki, mutta nyt vatuloinnin lopputulema päätyi viimeksimainittuihin. Tilaus tapahtui lauantaina ja kenkulit saapuivat torstaina (välissä sentäs itsepäisyyspäivä). 

Pikkujoulupanostus ei jäänyt kenkiin, ostin Vilan mekon (ite assiissa kaksi, olivat -30% Stokkalla), paljettirusettipannan ja -rannekkeen Glitteristä ja Biancon tikkitoppapikkulaukun. Huh. Eksyin kans Make Up Storen upouuteen (taino, kolme viikkoa vanhaan) putiikkiin ja löysin kenkiin aika täydellisesti mätsäävän kimalteisen luomivärin, sävyn nimenä Flamenco. 

Itse häppeninki oli oikein kiva, hyvää ruokaa ja juomaa riittävästi, alakerran coverbändiäkin tuli tanssattua hetken. Mikä parasta, korkkareilla kulku auttoi (!) kipeisiin polviniveliin.

Mutta ei auttanut yhen kenkäparin hankinta Irregular choice-lempeen, tahtoo lissää! Viimeöisessä taksijonossa esittelin muun ajantappoporinan yhteydessä kenkäkassini sisältöä takana ootelleelle pariskunnalle, rouva oli halukas ostamaan kengät asap :).

Ass-etelma

Koin valaistuksen miettiessäni säilytyspaikkaa lämpökynttilöille. Pastapurkki tuli ostettua Ikean Burken-sarjaa maustamaan. Pennepasta oli pahaa, mutta purkki toimii! Muut tasot on hyllyssä hieman satunnaisempia kuten kuvasta näkyy. Tuohon hyllyn yläpuoliselle seinän pätkälle passaisi hyvin joku isompi printti, muutamia aina vilkuillut netissä mutta mtn ei saa aikaan...


Keittiön Lack-hyllyistä ylemmällä duo Iittalan Teemaa ja kolmantena pyöränä yksi kippo 24-sarjasta. Vodkapullo tuliainen Moskovasta, ei suinkaan pullon esteettisyyden takia mukaan lähtenyt :).

Teetä ja apatiaa

Jee, toista kertaa tälle syksylle flunssailua. Edellinen meni melkolailla viikossa ohi, mutta nyt tuntuu että on taas ehdokas kuukauden flunssaksi. Silmätulehdus tupsahti eilen aamulla molempien näkimien iloksi ja tuntuu vielä jatkuvan. 


Ehkä taudista tai hormonimormoneista tai kasvavasta pimeydestä johtuen tällä viikolla on kyllä suklaa eri muodoissaan maistunut. Sohvalla nautittuna. Tänä syksynä oon myös urakkahenkisesti juonut teetä ja mielessä onkin ollut teekannun/termoskannun/pressokannun hommaaminen. Stockmannin osastolla silmiin osuivat nämä:

Pikaisen näpläilyn tuloksena Steltonin pressopannu tuntui melko jäykältä käyttää (ts. lähteekö muovilätkä heti vai kolmannella kerralla irti), tuota Bodumin Bean-pannua ei kyllä Stokkalla ollut mutta olisi silmää miellyttävin ja Eva Solon kannu valkoisella "hupulla" olisi ihan hauska.


Kahvin kulutukseni on kotona melko minimissä, aamukahviriippuvuudesta olen pyristellyt eroon. Metässä kun ei sitä kahvia välttämättä saa/jaksa askarrella ja päänsärky ei ole mukava kumppani aktiviteetteihin. Lisäksi käytön vähenemistä on avittanut Juhlamoka, jota sinnikkäästi oon tuhonnut kun se Pietari Postin taiteilema peltipurkki oli niin hankittava. Tänä aamuna via dolorosani päättyi ja Löfbergs Lila aukeni. Taidanpa mennä keittämään uuet sumpit, oli niin päivä tuohon Juhlamokan yöhön verrattuna tämä makustus.

No life naapuri

Minä tykkään nukkua. Harrastan sitä melko perinteiseen tapaan, jopa tylsästi, enimmäkseen öisin (klo 23-07 välillä). Oon melko herkkäuninen, vaikka tällä viikolla sain jo simahdettua teltassakin leiriolosuhteissa (aiemmat kaksi leiriä on menneet enemmän tai vähemmän horroksessa, kuunnellessa kuorsauksia ja muita luontoääniä). Tässä talossa on todella huono äänieristys. Johtunee 1960-luvun halppisbetonista?

Summa summarum: teininaapurini yhdistivät viime yönä voimansa ja aloittivat sen miltei tasan yhdeltätoista. Palautetta on jo vissiin annettu isännöitsijän toimesta musiikin soittamisesta läpi yön, niin fiksuina tyttöinä ja poikina hyö ei sit mussiikkii soittaneet. Sen sijaan draaman kaari tuli omassa sängyssä makoillenkin selville:

Prologi

Naapurikyylä nössöilijä saapuu kotiinsa. Kohtaa portaikossa seuruetta tulossa teininaapuri B:n majoitustiloista teininaapuri A:n majoitustiloihin. Kiroaa teinien toisiinsa tutustumista. Tietää että yöstä ei tule seesteinen.

1. kohtaus

Kello lähestyy yhtätoista. Ovi kolahtaa kiinni, ovikellon rimputus kaikuu rappukäytävässä. Pari teinipoikaa ölisee. Ölinät jatkuvat ja lisääntyvät usempien äänien ölinämassaksi teininaapuri A:n kotikolossa.

2. kohtaus

Seurueet saavat kiistaa aikaan, seuraa pitkäkestoinen porukan poisto-selvittely-takaisin yritys-rupeama x noin 3. Teininaapuri B:n seurue jää ramppaamaan rappukäytävässä reittiä ulos-teininaapuri A:n ovikellolle-ulos-teininaapuri B:n tiloihin.

3. kohtaus

Teininaapuri B:n seurue pitää ölinäkuorotreenejä ulkosalla makuuhuoneiden ikkunoiden alla. Kehittelevät riitaa keskenään. Juoksevat äkkiä sisälle karkuun ohi ajavaa poliisipartiota.

Epilogi

Naapurikyylä nössöilijä ei kykene heräämään klo 5.45 vajaan kolmen tunnin yöunien jälkeen, missaa bussin kotiakotia. Laatii blogikirjoituksen rakkaista naapureistaan ja allekirjoittaa täysimittaisen naapurikyylän työsopimuksen. Edessä seuraavan valituksen laadinta isännöitsijälle.

Järjestyssäännöt ei taida kuulua 1990-luvulla syntyneiden sanavarastoon?

(c) Chris Madden

Pyöräjuttu

Syytetäänpä perinteisiä tekijöitä kuten töitä ja laiskuutta ja no lifeä hiljaisuudesta. Nonii, tehty.


Kilometrikisa päättyi onnellisesti, 10.5.-30.9. tuli henkilökohtaisia kilometrejä 1294. Miltei meinasin askarrella reissussa ollessani pyörän jostain että ois saanu 1300 kilsaa täyteen, mutta opettelen kestämään epätäydellisiä lukemia :). 


Uuella pyörällä on ollu ilo polkea, mutta taitaa tulevaisuudessa olla huollot hinnakkaampia. Vipstaakkeleja on noin tuhat ja niiden säätäminen on oma taiteenlajinsa. Ostin siis Meridan Crossway TFS 300-D-mallisen mankelin, Smart safety-vakuutuksella ja karkaistulla teräsriimulla (saavat varkaanpenteleet tuua rautasahan mukanaan!). Lokarit ja lukko tuli också mukaan. Heti vajaan viikon käytön jälkeen sai pyörää säätää, jarrut kurnuttivat ihmeellisesti. Ehkä lievää yliherkkyyttä ilmeni alussa nuille pyörän äänille ("joko tää meni rikki?!"). Mutta on sillä niin kiva ajaa, lujaa pääsee. Aattelin tässä mahollisesti viitsiytyä kohta pitkästä aikaa pyörälenkille, hölkkimässä tuli jo käytyä. Eikä siivoominen innosta :). Hommasin Uuden musteen innoittamana pyörään valot, mutta harmikseni niitä ei oo vielä kertaakaan päässyt testamaan, väärän takin taskussa jne. Nytkin ne tuli jätettyä klassisesti takin taskuun ja takki 600 kilometrin päähän. Mutta can't wait, mustat ovat ja hienot. Ja mikä tärkeintä helppokäyttöiset, kokemusta on kolhoista ladattavista malleista omilla pidikkeillään. 


Mitäs muuta kuin pyöräasiaa... Juu, syksyn etä- ja lähiopinnot pyörähtivät käyntiin. Ekalla viikolla ei touhuttu ihan niin paljoa, mutta huomasi kyllä jotain fyysistä tehneensä; tällä viikolla tehtiin kaikki mitä käskettiin ja todellakin on huomannut toiminnan vaikutukset. Mustelmia löytyy sieltä täältä, vasen ranne on hieman kipeä ja univelkaa taitaa jäädä ensi viikollekin.


Ai niin, liityin Heiaheiaan, mutta oon todennu jotta Runkeeper taitaa olla enempi meikän juttu. Lenkit päivittyy helposti omalle sivustolle kun vaan jaksaa pistää sovelluksen pyörimään lenkin ajaksi. Ois muuten ollu aika mielenkiintosta olla tällä viikolla sykemittarin kanssa tuolla metässä, oli kulutus varmaan yösuunnistuksessa toista tuhatta kaloria...

Meikkiksen Merida neitsytmatkallaan (~20km)

Liikunta vs. mättö

Tähän on tultu. Jos tahtoo Makuunista irtokarkkeja pitää tehä reilun 12 km pyörälenkki kohteeseen (joka on oikeasti reilun kilsan päässä). Jos tahtoo tänään syyä pakastemozzarellapizzaa pitää tehä aamulenkki, kävelyllä (2,5 km) ja juosten (5,5 km).


Salilla pitää käyä ainaki sen kerran viikossa, töihin ja kaikkialle mennään pyörällä. Ja uusi pyörä varastetun tilalle pitää hommata asap. Mielessä siintelee sporttisempi malli, olin vaikutteille altista maaperää myyntipuheille eilettäin... Meridan 24-vaihteinen? Vaiko Crescentin, jousitetulla etuhaarukalla tietennii...


Rikosilmoitus sähköisesti on tullut jo rustattua, huomenna pitäis soitella vakuutusyhtiöön jotta paljonkohan sitä sais rahnua uuen ostoon. Voip' olla jotta ikävähennykset on liikaa meikkiksen uuen pyörän budjetille. Mutta toisaalta tähtäilin vähän silleen että voisin säästöni ottaa käyttöön. Kun pitää nuo uuet Elacinitkin Qstockin jäljiltä maksaa :P.


Ah ja voih säätöä. Mutta onneksi keli on taas kesäinen, pitääkin mennä tuhlaamaan aikaa taas jollekin pyörälenkille. Laina-Jopolla polkeminen on aika hassua, sillä ajaissa jotenkin kuuluu asiaan hymyillä ja rallatella huolettomasti :). 

Qstock

Antti Tuisku!!! Siis iik! Meikät mennee eka teineilemään niinku 100-0 ja sit sivistyneesti piknikille :).

Toivottavasti keli pysyy aurinkoisena ja kuivana, tykkäisin. Pitääkin tästä vääntää eväät valmiiksi ja ehkä myös allekirjoittaneen habitus (mää en ennää muista mikä mun "festarilook" on?!! kalkkis). Jeejee!

Merry-go-round

Kävin pitkästä aikaa Non boutiquessa, (budjetille) tuhoisin seurauksin... Sinne oli tullut Merry-Go-Roundin akryylikoruja ja meikkis oli ihan myyty. Samaa fiilistä kuin titiMadamin eläinkoruissa (valkoinen pingviiniriipus onkin meikkiksen lempparikoru). Aiemmin päivällä mukaan olivat päässeet kans Vagabondin nahkatennarit (29,90€) ja Vansin linssit (19,90€). Hyvä olla hieman halvemmat arskat olemassa, ettei vaan mee optikolta ostetut liikakäytössä rikki...


Iltasella ois suuntana Heineken Style Nuggets, Kemmurun pitäis liveillä siellä. Kiva kun tollanen häppeninki on tuotu tännekki "hevikaupunkiin" :).

At band camp...

Oli PVVMSK, kapukurssi, Folk Brass, Sikabaari ja Chase-trumpat. Muunmuassa. Lisäksi oli mestarikurssi, monta tuntia treenausta, kipeet etuhampaat, mukavia uusia immeisiä, monenlaista musiikkia ja väsyneitä juttuja. Kletzmer-mausteet olivat mieluisia ja jäipä sellanen kutka kurssistakin jotta josko sitä sais jotain konserttia aikaan... Sehr gut siis kaiken kaikkiaan.

Tähän mennessä tapahtunut...

Kriikku ja kumppanit pitivät hulvattoman hyvän konsertin

Sormetkin sai sitten glitteriä...

Eka Potnis-reissu ever ei menny ihan putkeen... Kuinka monta bussikuskia tarvitaan korjaamaan yksi "kuulutusjohto" tjtn?

Kesävarpaat

Hauskalta näyttää elämäni ensimmäiset geelaukset varpaankynsissä :). Akrobaattisen suorituksen vaatineesta kuvasta ei käy ilmi kuinka iloisesti glitterit kimaltaa, pitää rientää hankkimaan toisetkin sandaalit... (ainoat on siis viime kesänä alesta hankitut Biancon gladiaattori-malliset)

Nuihin tuli yöllinen merellinen maisema, siellähän ilmiselvästi näkyy vesi, meriheinä ja tähdet. Jokaisessa pienemmässä kynnessä on kullansävyinen kuu :). Hintavaa touhuahan (64€) tuo on, mutta tuli hyvälle kesä(loma)fiilikselle! Ja innostuinpa sitten varaamaan ajan kestolakkaukseen tälle päivälle. Ehkä vähemmän glitteriä kuitenkin kätösiin... Aattelin mattaista mintunvihreää tai turkoosia. Mut voip' olla jotta värien runsaudensarven äärellä vatuloin itteni taas ihan muuhun lopputulokseen! 

Maze in action

Naulakot käytössä! Hieman jänskätti seurata tuota kaakelien saumoihin poraamista mutta eivät halkeilleet, huh. Aika arkinen setti roikkuu tuossa lavuaarin viereisessä Peace:ssa, käsipyyhe peittää armollisesti hiuspannan ja pumpulilappupussin. S-koukku piti lisätä komeuteen jotta sain hiustenkuivaajan pois lattialta haittoina olemasta.


Branch pääsi eteiseen esittelemään laukkutarjontaa, tällä kertaa kattauksessa Marimekkoa, Pikkukivet ja Suomu on hyviä kuoseja :). Crown-ripustinta kaavailin makkarin ikkunaseinälle, mutta siellä kulkee sähköjohto niin eipä viititty sitten testailla osumatarkkuutta.

Piiitkä perjantai

Venähti pitkällisesti lauantain puolelle, mutta mikäs siinä venähtäessä kun kivvaa on :).


Oli siis vapaata ennen illan duuniloita, meikkis "nukkui pitkään" (jos on 07 heränny monta kuukautta ei ihan onnistu venyttää heräämistä kuin ehkä puolella tunnilla) ja söi aamupalan ihan lehteä lukien. Son luksusta se. Kävin kans pienellä pyörälenkillä meren rannassa ja keskustassa(13 km), kerrassaan kiva keli. Aikamoinen rakennelma tulossa tuonne torille kaikkia festivaalituksia varten...


Pitää pistää muistiin yhistelmä tonnikala (öljyssä säilötty) - Go Greenin salsakastike - pasta - parmesaani. Kertakaikkisen hyvää tuo salsa barbecue, tuli oikein makoisa pikaruoka. Torstaina ostin kreikkalaisia kirsikoita (tähän pakollinen vitsi Kreikan tukemisesta...) ja suonenjokisia mansikoita, tuli tehtyä sit jälkkäriksi/työevääksi mansikkarahkaa. Oli hyvvää sekin. Ja otinpa muuten myös päikkärit ennen töihin lähtöä, hyvä ajanviete.


Vimppa konsertti ennen lomia meni hikisesti, tuntu ettei salissa ollu ilmastoinnista tietoakaan. Sit piti käyä "muutamilla" juhlistamassa vimppaa konserttia. Aikamoista meininkiä tuolla yössä on, tuli todistettua yksi nujakka (tyyppiä lyötiin, sivustaseuraaja aplodeerasi...just), useampi huonokuntoinen naisihminen ja kotia kulkiessa meni monta piipaa-autoa kohti Toppilaa. Ja just Kalevan sivuilta löytyki tieto jotta Mesaanitiellä oli paritalo palanut.


Tästä pitäis vielä käyä tekemässä rästihommat pois kuleksimasta ja reenata vähän, huomenna on sitten jeejee jäähä lomille :).

Levyttävä artisti

Olipa hyvä sattuma, tänään viimeksi ihmettelin jotta millonkahan sitä saa sen oman kappaleen kevättalvella levytettyjä biisejä ja tadaa! kotona odotti kirjekuoressa cd.


Kyseessä on nyt (ei tarvii vielä kovin monen käden sormia laskemiseen) meikkiksen kolmas virallisesti levy, tai siis sellanen jossa oon ollu mukana soittamassa. Kahdessa näistä on jopa nimi ollut krediteissä. 


Viimeisimmät onkin olleet aika erilaisia projekteja. Big band-levyllä yhessä biisissä soittamassa, studioäänitys, oliko peräti kolme ottoa ja pois. Ja sitten tämä viimosin, kaks päivää mieskuoron ja kamariorkesterin kanssa maakuntalaulujen uusia sovituksia, hinkuti-hink monta tuntia.


Tuossapa tuo bb-biisi, en tosin oo mukana soittamassa live-versiossa (ja sen huomaa? ;D). Tuolta maakuntalaululevyltä suosikki oli ekalla kuuntelulla Synnyinmaan laulu. Vireet aikalailla kohillaan ja kuuluu meikkiksenkin maaahtava soitto kun on vaan kaks puhaltajaa sovituksessa...Ei vaan taia hirveesti Gramex-maksuja tippua :)...

Tj 4

Sit alkais loma!

Mää kävisin poimimassa mustikoita vararavinnoksi...

(C) Kuhmon kamarimusiikki

Kuuntelemassa Kuhmon kamarimusiikissa ainakin Kari Kriikun "Idän pikajuna"-konsertin sekä "Guru"- ja "Kaupunkielämää"-otsikoilla kulkevat musiikkipläjäykset...

(C) Qstock

Ja ehkä ekaa kertaa ikuna osallistua myös Qstockiin... Siellä vois kuunnella Palefacen, Reginan, Jukka Pojan, Jenni Vartiaisen ja Raappanan keiksut. Ehkä myös Laura Närhen. 


Mutat:
-Lomaa on ens alkuun vain kolme (3) päivää... Sitten koittaapi mestarikurssi, tarkoittaen reilun viikon viettoa syöden ja soittaen. Hyvä jos nukkumaan ehtii :). -Kamarimusiikki alkais ensi viikolla ja nuihin konsertteihin liikkumiseen tarviis automobiilia. Pitänee kysäistä kollegoilta ovatko hyö ma-ke osallistumassa musiikilliseen tarjontaan tuolla.
-Jos kustantaa ittesä pariin Kuhmon konserttiin, voip olla hieman tarkka budjetti Qstockin suhteen. Ja jos perjantaina on kaksi keiksua ja lauantaina vain yksi enempi mitä tahtoisi nähä, niin kannattaako maksaa 75€...? Elokuussa kun olis vielä Elojazzitkin mitkä saattais kiinnostaa. Kaikenhan saa vähennettyä verotuksessa, mutta ei se nykyhetken rahatilannetta paranna...!
-Eikä taia mustikat olla ihan vielä kypsiä...? Mutta sitten kuhan toinen erä lomaa pamahtaa peräti kahdella viikolla kehiin nii avot!

Reilireissu 2010 : Sveitsi

@ Luzern-järvi

@ Pilatus 

Yksi monista "maapalloista" Geneve-järven rannalla

Paikallisolutta

19.7.2010


Muistutus itselle: ei istumapaikkoja yöjunaan, jos kuitenkin on pakko, niin mukaan tyyny ja viltti. 


Juna on pysähtyneenä jollekin saksalaiselle asemalle, klo näyttää kahta yöllä eikä matka ja/tai uni etene. Ympärillä pari setä kuorsaa, kuuluu hyvin korvatulppienkin läpi. Aiemmin lahjoitin parille kanssamatkustajalle jo tulpat runsaasta varastostani. Vaunu on melko kylmä, mutta ei oikein voi enää alkaa ylähyllyllä olevasta rinkasta lisää vaatetta tonkimaan. Tällä hetkellä päällä siis "vasta" toppi, kaksi pitkähihaista, farkut ja sukat. Melkoinen varustus reissun keskiarvoa ajatellen. Mukavaa torkkumisasentoa ei oikein löydä, näissä sveitsiläisissä junissa ei ole käteviä "päästoppeja" istuimissa kuten oli saksalaisissa ja italialaisissa rautahepoissa. Mutta valittaminen sikseen, kai tässä yksi yö menee vaikka päällään seisten (tai selontekoa näppäillen)... 


Reissu alkaa olla siis lopuillaan, Berliini ja Tegelin lentokenttä on suuntana. Lento lähtee 11.40, meidän pitäisi olla Hauptbahnhofilla kasin pintaan ja eksyä taas lentokenttäbussiin siitä. Sveitsissä olo kävi rentouttavasta lomaosiosta tällä turneella. Alkoi olla ainakin itsellä jo pientä väsymystä kaupunkikiertämiseen, varmasti jatkuvalla helteellä oli oma vaikutuksensa. Tulimme tiistaina 13.pvä siis kolmen junayhteyden kautta Luzerniin, josta jatkoimme bussilla viereiseen kylään Kriensiin. Bussikuski oli kyllä avuliaimmasta päästä lajinsa edustajia; sönkötimme jotta Kriensiin pitäisi päästä, "minne siellä", no bussiasemalle???, hotelli central???, "okei". Tajusimme pysäkkimme, mutta kuski ilmoitti sen meille vielä erikseen (paikallisbusseissa on koko ajan päivittyvä pysäkkiluettelo ja kuulutukset) ja kävipä vielä bussin ulkopuolella huitomassa meille jotta missä se hotelli Central on. Kerrassaan huolehtivaista! 


Majoituimme sveitsiläisen tuttavaperheen talossa, aivan bussipysäkin lähettyvillä. Uima-allas tuli ensimmäisinä päivinä taivaanlahjana reissuhikoiluun turtuneille selkä- ja muille nahoillemme. Myös näkymä huoneemme ikkunasta oli kyllä kuvan arvoinen, pienellä kurkistuksella sekä Pilatus että Kriensin linna nähtävissä. 


Pilatuksella kävimme siis keskiviikkona, (myöskin sveitsiläisen) kummitätini avustamilla lipuilla. Menimme ensin paikallisbussilla (jo melko sujuvasti) Luzernin rautatieasemalle, jonka läheisyydestä löytyy myös bussi- ja veneliikenneasemat. Otimme pienen, puolentoista tunnin, risteilyn Luzern-järvellä (tai pitäisikö sanoa Vier Waldstätteseellä) päämääränä Alpnachtstad. Perille päästyämme evästimme pienessä turistiravintelissa ja hyppäsimme sitten Euroopan jyrkimmän reitin omaavaan tramiin. Maisemat olivat hienot, vaikka kahdeksan hengen juttuun olikin ahtautunut 11 persoonaa. Pilatus-vuorelle päästyämme kävimmä kiipeämässä vielä vähän korkeammalle, kierroksella osin vuoren sisälle louhitulla maisemareitillä ja ostamassa tietenkin tuliaisia. Vuorella rakennettiin jotain "panoraamasiltaa" ja pääsimme todistamaan helikopteriavusteista purku-urakkaa. Kopteri kävi hakemassa kivikuormia poisvietäväksi, hurjan näköistä hommaa! Alas tultiin gondolihissillä, ensin vähän matkaa isommalla (täyteen tungettu, me tietysti keskellä, ei kiva) ja loppumatka neljän hengen versiolla. Jäätiin kesken pois laskemaan kesäkelkkarata, kylläpä tätä grannyä ainaskii jännitti! Meni vähän hissutellessa, mutta seuraavalla kerralla sitten lähtee! 


Illalla käytiin Luzernissa elävissä kuvissa katsomassa uusin Shrek kolmiulotteisena. Tuli todettua jotta kallista lystiä on (saatiin kyllä huippucoolit lasit omiksi) ja sveitsiläiset pistävät leffan keskeltä poikki. Että voipi käyä karkkiisipsiilimpparii ja vessassa ja röökillä. Hieman herätti ihmetystä suomalaisissa mielissä, itse muistan katsoneeni leffateatterissa kyllä LOTRnkin ilman mtn tauon palasiakaan... Nomutta Shrek oli hauska. 


Torstaina lähdettiin käymään Genevessä. Matka kesti junalla kolme tuntia suuntaansa. Kriensistä lähtiessä vettä tuli kuin aisaa ja olimma kovin iloisia saadessamme laittaa vihdoin ja viimein matkaan raahatut pitkähihaiset ja -lahkeiset päällemme. Onneksi Genevessä ilma oli kaunis ja ah, niin lämmin. Ehdin lyhyen järvenrantakävelyn aikana saada uudet rusketusrajat (edellisenä päivänä onnistui nörtti t-paita-rajaus). Olihan tuo kuin olisi Ranskassa käynyt (hyvä näin Ranskassa käymättömänä sanoa), arkkitehtuurin ja kielen puolesta. Sen enempiä ei Geneveä tällä erää opiskeltu, syömässä käytiin kiinalaisessa jossa oli hummeri/rapu/ankeriasallas. 


Perjantaina käytiin menestyksekkäästi ottamassa aurinkoa Luzern-järven rannalla. Talviturkkikin tuli heitettyä! Nyt on luultavasti pitkäkestoiset matkamuistot ihossa, kun joku ei tajunnut rohkeasti läträtä aurinkorasvaa myös taustapuolelleen. Kerrassaan tyylikästä. Kävimme myös Bepanthenia shoppailemassa, pari päivää onkin mennyt siinä kylpiessä... Illalla menimme kummitätini luokse syömään, hänen äitinsä tuli myös. Ruuan jälkeen käytiin katsomassa maisemia Sonnenbergiltä ja illalla oli luonnon ilotulitusta tarjolla ukkosmyrskyn muodossa. Samanlaisia salamoita, tai yhtä runsaasti, ei pääse juuri Suomessa näkemään. 


Lauantaina lähdettiin koko joukolla Pilatus-vuoren suuntaan. Isäntäperheen isäntä vei minut, uskollisen kohtalotoverini reissussa ja isäntäperheen tyttäreb kesäkelkkaradan lähettyville (ylämäkeen piti vielä parikymmentä minuuttia kivuta). Myö reissulaiset uskaltauduimme Seilparkkiin, joka oli kyllä yhtä aikaa hauska, jännittävä ja lihaksissa(?) tuntuva kokemus. Voin suositella! Tuntuu päivä päivältä enemmän lihaksissa ;)... Reilun tunnin huimailun jälkeen töpsyteltiin alamäkeen perheen kesämökille, jossa tarjolla oli alppimakaroonia, Unon pelaamista ja juustokakkua. Maisemat olivat kirjaimellisesti pilviset; pilvet olivat niin alhaalla ja me niin ylhäällä jotta pilvessä oltiin (ilman kaksoismerkityksiä...). 


Illalla pistettiin huikea menovaihde silmään, eyelinerit kans, ja lähettiin Luzernin yöhön! Paluu ajoittuikin sitten viimeiseen yöbussiin aamuyölle, mutta hauskaa oli! Sunnuntaina tehtiin special mössöä (meikän bravuuri, ruokalajin tietävät sitä syöneet?) koko porukalle, ei mennyt pestoannostus ihan kohdilleen mutta ei kukaan kakonut. Aika ennen junan lähtöä kului lepäillessä ja viimeisten pakkausten merkeissä. Oli hyvä reissu, nyt on jotain käsitystä reilaamisesta ja parista uudesta maasta. Kiitokset kaikille reissun vaiheisiin osallistuneille ja tietenkin granny-duon toiselle osapuolelle :)! Nyt jos vielä kotia asti pääsisi täältä niin ois kiva...

Reilireissu 2010 : Italia

Padovastakin löytyi kanaali

@ Venetsia

Veronan amfiteatteri

"Julian talon" porttikongin rakkaudentunnustuksia

Veronan muurikehää

Hanurit rivissä Padovassa

@ Milanon keskusrautatieasema

13.7.2010


Junassa kohti Sveitsin maata on runsaasti väkeä. Onneksi meillä on paikkaliput, ei tarvinnut koluta vaunuja läpi vapaitten istuinten etsinnöissä. Yhteishinta paikkalipuille välille Padova-Arth Goldau oli 20€ per nenä. 


Padovassa olimma siis kolme yötä kaupungin ainoassa hostellissa. Samaan aikaan majoituksessa oli myös joku nuorisokuoro, ihan hyvältä kuulosti reenit lauantaina. Hikeä on pukannut vuorokauden ympäri, lämpötila on päivisin ollut 30 asteen paremmalla puolella pitkälti. Hostellin WiFi on mahdollistanut myös Suomen säätietoisuuden, lämmintä on vissiin sielläkin. Italia on osoittautunut mieluisaksi maaksi, niinkuin aika monelle muullekin turistille. Sunnuntaina kävimme Venetsiassa, jossa oli väkeä pienen maan verran. Seikkailtiin pikkukujilla (onneksi oli niitä nuoliopasteita San Marcolle) ja hieman tehtiin ostoksia (mm. kaksi karnevaalijulistetta) sekä käytiin ottamassa "pakolliset kuvat" San Marcolla. Käveltyä tuli aika kiitettävän paljon, hikoiltua ehkä enemmän. Junailtiin takaisin Padovaan ja suihkun kautta seuraamaan MM-kisojen finaalia kaupungin keskusaukion screeniltä. Tauolla siirryimme kävelykadun kahvilabaariin jatkamaan katselua. Tähän astisen elämäni kolmas jalkapallopeli oli kyllä tylsin, mutta onneksi se saatiin päätökseenkin.


Maanantaina kohteena oli Verona, jossa kiersimme keskustan lisäksi hieman kiertoteitä. En enää koskaan ehdota mitään suuntaa pohtimatta asiaa ensin pitkään ja hartaasti, kartan ja kompassin kera, ja sittenkin jätän mölyt mahaani. Mutta onneksi päästiin takaisin rautatieasemalle ja seuraava junakin oli olemassa... Veronassa käytiin siis areenalla, jossa kesäkuukausina esitetään oopperaa. Vaikuttava paikka ja olisi kyllä mukava päästä sinne joskus oopperaa kokemaan. Seikkailujen ansiosta maanantainkin kävelymatkat olivat tuntuvia ja hostellille päästyä otettiin ilta ihan vaan oleskelun kannalta. Kuorolaiset(?) mölysivät onneksi pitkään ja ilma oli taas hikisyyttä edistävä (kaikki yöt on nukuttu huoneen ovi ja ikkuna auki, mutta ei sekään liikaa olotilaa helpota) joten kovin pitkistä unista ei tarvinnut huolta kantaa. Mutta onneksi sitä alkaa olla jo aika tottunut puoliväsyneeseen olotilaan, ja ei tässä tarvitsekkaan mitään matikkaneroa esittää... 


Meillä oli siis kuuden hengen huone, jossa meidän lisäksi yöpyi japanilainen, Englannissa asuva Ai ja ekana yönä belgialainen Mariliis (kirjoitusasusta ei tietoa). Tänään kierrettiin hieman Padovaa ja otettiin kuvia sekä uskaltauduttiin tramin kyydillä rautatieasemalle (grannies gone wild!). Tarvitseeko hikilitroja taas mainitakkaan... Italialaiset kengät ja laukku jäi vielä hankkimatta, pitänee siis tännekin palata.