Tällaisina hetkinä (joihin luetaan myös muutamat viikot ennen tutkintoja, isoja konsertteja yms.) tulee mieleen, että miksi, MIKSI?! en edes ajatellut treenailla hyvissä ajoin jo tuotakin paikkaa, tai ottaa varman päälle ja soittaa tämänkin tilutuksen. Mutta kun sitä on perilaiska luonteeltaan ja koko kesän käyttäny harjoitteluun. Kai jossain vaiheessa tuleekin vaihe, ettei vaan jaksa kiinnostaa tuntikaupalla hinkata jotain muutamaa tahtia...? Auttaisi huomattavasti jos a) olisi jo penskana/teininä harjoitellut tekniikan kuntoon ja b) olisi luonnonlahjakkuus :D. Vaikka on kai sanottu, että lahjakkuuskin vaikuttaa vain 5% verran johonkin suoritukseen, loput tehot tulee muka rehellisestä työn teosta. Mene ja tiedä.
Mutta huomisaamuna vimmatusti tavaamaan orkesteripaikkoja ja irvistelemään nakkisormille ja tönkkökielelle, jotka eivät tottele käskyjä... Jes.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti